Heidi NiemiUseammin kuin voin muistaa, on minulle sanottu, miten rohkea olen.
Olen ollut “rohkea”, kun olen avannut pin-up-vaatekaupan. Olen ollut “rohkea”, kun olen muuttanut Helsingin keskustasta pikkukylään maaseudulle. Olen ollut “rohkea”, kun olen muuttanut yksin ulkomaille, ja vielä ilman kyseisen maan kielitaitoa.
Joka kerta, kun minulle on sanottu, että olen rohkea, olen hämmentynyt.
En ole tuntenut itseäni yhtään rohkeaksi, kun olen tehnyt yhtäkään näistä asioista.
Itse asiassa minua on pelottanut monessa kohtaa ihan hemmetisti. Ja ihan syystäkin, sillä ihan helppoja käänteitä nämä eivät ole elämässäni olleet. Kaikki niistä ei ole myöskään päättynyt niinkuin olen siinä vaiheessa toivonut, vaikka nyt näenkin kaiken takana jumalallisen ohjauksen ja sieluni kauniin valinnan mennä eteenpäin minulle vielä oikeampaan suuntaan.
Kaikki tekemäni asiat ovat kuitenkin olleet asioita, joita olen tehnyt sydämestäni. Ne ovat asioita, joista olen unelmoinut, ja jotka olen halunnut kokea tässä elämässä. Niitä ovat mm. oman naistenvaatekaupan perustaminen ja konseptointi, Kruununhaassa asuminen, vanhassa puutalossa asuminen ja Italiaan muuttaminen. Olen toteuttanut ne kaikki unelmani.
Tielläni on ollut monenlaisia esteitä, niin asioita kuin ihmisiä, jotka ovat yrittäneet kampittaa minua ja estää menestymästä. Tällaisissa tilanteissa erityisesti en ole tuntenut itseäni rohkeaksi, vaan päin vastoin pelokkaaksi ja haavoittuvaiseksi.
Siksi olen ihmetellyt miksi minua kutsutaan rohkeaksi? Minua, joka pelkään, vaikka teenkin asioita.
Ajan myötä olen ymmärtänyt sen, miksi monet näkevät minut rohkeana.
Minä en ole tyytynyt vain unelmoimaan. Minä olen toiminut jokaisen unelmani eteen. Olen ottanut toiminnan askeleita ja tehnyt paljon töitä niiden eteen. Olen etsinyt tien, jolla saan unelmani toteutumaan. Joka ikisen.
Ja olen tehnyt ne, vaikka minua todellakin on pelottanut.
Muistan, kun aivan uuvuksissa yksin tyhjensin kauppaa ja kotiani varastoon ennen Italiaan muuttoa ja mietin, että olen aivan hullu, kun luovun tästä kaikesta ja hyppään johonkin, josta en edes yhtään tiedä millaista siitä tulee. Minulla oli vain sielussa mielikuva, että minun kuuluu asua Italiassa, mutta siinä kohtaa minua todellakin kauhistutti ja kyllä, myös pelotti. Ihan todella paljon.
En ole silti antanut periksi, vaan olen kulkenut määrätietoisesti eteenpäin, unelmastani toiseen.
Yksi tärkeimmistä asioista, mitä olen elämässäni oivaltanut, on se, että minua varten ei ole olemassa vain yhtä unelmaa. Minulla on aina ollut monta erilaista unelmaa, ja olen miettinyt miten ne kaikki voi saada edes toteutumaan. Elämä on yllättänyt positiivisesti sillä, että kyllä ne saa, kun vaan toimii ja tekee. Kun yksi unelma on täyttynyt, sen on aika antaa tilaa seuraavalle, joka sielussa jo puskee esiin.
Isoja unelmia voi olla useita, ja sielullani on täydellinen suunnitelma niiden jokaisen toteuttamiseen. Kun yksi unelma on valmis, on aika siirtyä seuraavaan. vaikka väkisin. Minulla ei ole vain yhtä elämäntehtävää tässä elämässä. Siksi olen lahjakas useassa asiassa, ja on täysin OK tehdä montaa erilaista asiaa. Kun sen ymmärtää, se on helpompaa sallia itselleen ulkoisista paineista huolimatta.
Parasta kaikessa on se, että uusi unelman on aina parempaa kuin vanha.
Unelmien polulla voi todellakin liikkua eteenpäin ja rakentaa koko ajan uutta, parempaa elämää itselleen.
Kun rakensin ensimmäistä unelmaani, Pin-Up Garagen kivijalkakauppaa, niin luulin, että se on kaikkein suurin unelmieni täyttymys jota elämässäni tulee koskaan olemaan. Ja kun kauppa piti lopettaa, niin luulin, että se oli aivan kamalaa. Ja olihan se siinä hetkessä, kun minulla ei ollut työkaluja sitä käsitellä. Vähänpä osasin unelmoida siinä kohtaa. Ja vähänpä ymmärsin siitä, miten upeita asioita sieluni olikaan minulle tähän elämään valinnut elettäväkseni.
Se, mitä nyt olen elämääni voinut rakentaa, on jotain niin paljon ihanampaa. Minulla on täydellinen vapaus, jota kivijalkakauppa ei voi yrittäjälle koskaan tarjota. En ole sidottu kaupan aikatauluihin eikä minun tarvitse huolehtia työntekijöistä. Voin tehdä työtäni siellä missä haluan ja milloin haluan. Se on minulle valtavan suuri asia. Voin rytmittää työni täysin oman mieleni mukaan ja työni mukautuu minun omaan luonnolliseen rytmiini, joka ei koskaan ole ollut 8-16 -mallin mukainen. Rakastan tätä uutta ajan ja paikan vapautta elämässäni ja hyödynnän sitä täysin rinnoin joka päivä.
Se mistä luovuin kaupassa oli sen kauneus, mutta miten paljon enemmän kauneutta olenkaan saanut sen tilalle. Asun yhdessä maailman kauneimmista kaupungeista, kuten olen aina unelmoinut, ja kaikki Italian kaupungit ovat vain ajomatkan päässä. Tämä jos joku on minulle unelmien täyttymys.
Olen myös luopunut ihmisistä, jotka ovat halunneet kampittaa minua matkallani menestykseen, ja saanut tilalle ihmisiä, jotka haluavat menestyä kanssani. Se on myös valtavan arvokas asia elämässäni, ja muistan olla kiitollinen siitä valinnastani joka päivä.
Minulle sydämestäni käsin eläminen on ollut aina aivan itsestään selvää. En osaa elää elämääni toisella tapaa. Sydämeni ääni on liian voimakas, että voisin sitä ohittaa. Jos elän sitä vastaan, niin voin todella huonosti. Näin on käynyt joka kerta, kun olen yrittänyt. Se ei ole kivaa minulle eikä ympärilläni oleville läheisille, joten enää en edes yritä.
Ehkä juuri siksi elämäni näyttäytyy monelle rohkeutena, sillä olen huomannut, että moni ei elä elämäänsä sydämensä toiveiden mukaan. On normaalimpaa elää elämää ulkopuolelta tulevien normien mukaan, siten kuten sanotaan, että elämää kuuluu elää. Silloin elämäni näyttäytyykin rohkeana, sillä valintani eivät edusta keskiluokkaista ideaalia siitä, miten tätä elämää pitäisi elää.
Asiaa pitkään mietittyäni voin myöntää itselleni, että ehkä minä todella olen ollut poikkeuksellisen rohkea elämässäni. En ole perustanut valintojani koskaan ulkoisille vaatimuksille vaan oman sydämeni kutsulle. Olen rohkeasti seurannut sydämeni viitoittamaa tietä, vaikka todellakin minua on pelottanut monessa kohtaa.
Rohkeus ei ole sitä, että ei pelkää. Se on sitä, että tekee asioita, vaikka pelkääkin. Eikä anna periksi, sillä niin kauan kun ei anna periksi, ei ole epäonnistunut elämässä.
Mikä on sinun seuraava unelmasi, jonka haluaisit toteuttaa, vaikka sinua pelottaakin?
Rakkaudella,
Heidi
